Päiväkirjamerkintöjä kesäkuussa 1998

lauantai 20.6.

Poliisi-siat olivat hyökänneet järvellä Maijan kimppuun "puhalluttamaan". Tuollaisten uutisten kuuleminen saa minut aina masentumaan ja raivostumaan. Tajuan yhä selvemmin, ettei veneily ole enää virkistävää vesillä ja luonnossa liikkumista vaan pelkkää poliisin nuolemista. Järvi on kuin kylpyamme, jossa joukko poliisin kyttäämiä ihmisiä pulikoi "valvotusti". Välillä poliisi nostaa likaisen saappaansa ammeen reunalle ja pakottaa pistoolilla uhaten jonkin onnettoman nuolemaan sitä. Jos pakotettu yrittää kieltäytyä, poliisi potkii ihmisen veriseksi möhjäksi ja pamauttaa lopuksi pistoolillaan siltä aivot seinille.

Poliisin "puhalluttamiset" ovat väkivaltaisia tappamisella uhkaamisia. Eivät yhtään sen vähempää. Ne ovat väkivaltaisia hyökkäyksiä. Poliisi on ääririkollinen pahantekijä. Sadistinen potentiaalinen murhaaja. Luonnehäiriöinen psykopaatti.

Yksinäinen naishenkilö ajamassa keskellä päivää pelastusliivit päällään viisihevosvoimaisella perämoottorilla suurella järvenselällä tuskin on näky, joka tuo mieleen jonkin häiriköivän ja muille vaarallisen juopon. Kuitenkin poliisit kurvaavat jättilaineet aiheuttavalla terroriveneellään ja pakottavat kuolemalla uhaten tämän yksinäisen veneilijän pysähtymään. Vaikka uhkausta ei lausuta ääneen, poliisien vyöllä roikkuvat tappavat pistoolit ja lain suoma oikeus "tarvittavien voimakeinojen käyttämiseen" merkitsevät samaa kuin jos poliisi sanoisi: "Pysähtykää, tai tapamme teidät".

Tappamisuhkan terästämän pysäyttämisen jälkeen poliisit esittävät pysäytetylle epäilyksensä, että hän veneilee yli promillen humalassa, ja todistaakseen että ei veneile, hänen on pakko puhaltaa testilaitteeseen. Jos epäilty kieltäytyy puhaltamasta, poliisilla on oikeus - jälleen tappamisen uhalla - kaapata henkilö vangiksi veneeseensä ja viedä hänet terveyskeskukseen, jossa lääkärit pakolla ja kipua tuottaen pistävät häneen neulalla reiän, josta valuu verta koeputkeen alkoholipromillen selvittämiseksi. Jos henkilö vastustaa poliisin kaappausta ja väkivaltaista verikoetta, poliiseilla on "oikeus" hakata hänet tarvittaessa vaikka invalidiksi - elleivät he suoraan vaivaudu käyttämään pistooliaan ja tappamaan häntä.

Poliisin oikeudesta tappaa käskyä noudattamaton on olemassa ennakkopäätöksiäkin. Poliisi on esimerkiksi ampunut pysähtymiskäskyä noudattamatonta moottoripyöräilijää siten, että henkilö halvautui vyötäröstä alaspäin. Tätä raakalaismaista tekoa pidettiin lain mukaisena, ja oikeus totesi poliisin täysin syyttömäksi. Se, että uhri "vain" halvautui eikä saman tien kuollut, oli pelkkää sattumaa. Poliisin suorittama teko - eli ampuminen umpimähkään uhria kohti tappotarkoituksessa - ei sinänsä olisi muuttunut miksikään sen perusteella jäikö uhri henkiin vain ei, ja vapauttava tuomiokaan tuskin olisi muuttunut, vaikka luoti olisi osunut muutaman sentin eri paikkaan ja aiheuttanut uhrin kuoleman.

Kun nyt poliisiteemaan mentiin, niin toteanpahan saman tien, että vilkaisin itseäni kiduttaakseni natsistista sanomalehti Keskisuomalaista. Jo ensimmäisellä sivulla oli kaksi Keskisuomalaiselle tyypillistä poliisin PR-juttua (jollaiset ovat esimerkiksi Hesarissa hyvin harvinaisia). Toisessa jutussa poliisi oli ottanut "kaahareilta" ajokortteja pois, ja toinen oli jotain muuta samaan aiheeseen liittyvää.

Ihmisen nimittäminen kaahariksi on inhottavaa lehdeltä, jonka eräs poliisin PR-juttu viime keväänä oli otsikoitu tyyliin "tuhat kilometriä pikataivalta kuukaudessa". Jutussa joku saarijärveläinen... vai mistä se nyt oli... poliisi kerskui, kuinka hän saa ajaa joka kuukausi satoja kilometrejä niin kovaa kuin haluaa ehtiäkseen laajan poliisipiirinsä joka kolkkaan "hälytystehtäviin". Tyyppi myönsi suoraan, että useimmat hälytykset ovat periaatteessa turhia, ja kun hän ehtii paikalle, tilanne on jo ohi ja juoppo perhettään uhannut ukko on rauhoittunut, tai mitään tilannetta ei ole ollutkaan jne. Miksi vain tuolla poliisi-sialla pitäisi olla oikeus ajaa maanteillä jatkuvaa "pikataivalta", ja miksi tavallisten autoilijoiden satunnaiset ylinopeudet heti ovat olevinaan vaarallista "kaahausta"? Ovatko kaikki poliisit todellakin joitakin yli-ihmisiä, joita tavalliset fysiikan lait eivät koske? Idioottimaista.

Tuossa viimeisimmässä poliisin PR-jutussa "kovapäisimmät" korttinsa menettäneet autoilijat olivat ajaneet jopa 140 kilsan tuntinopeutta. Poliisin mukaan suurimmat ylinopeudet ilmenevät yleensä ohituskaistojen lopuissa. Entä sitten? On aika luonnollista, että nopeus ohitustilanteissa nykyisillä tehokkailla autoilla kiihtyy. Ohitusten loputtua autoilija jälleen hiljentää nopeutensa normaaliksi. Kortin ottaminen pois jo hetkellisestä 30:n ylinopeudesta on mieletöntä. Ajan itsekin lähes joka päivä tuollaista ylinopeutta siellä sun täällä, enkä oleellisesti vaaranna sillä kenenkään turvallisuutta. Ajan monesti aivan tarkoituksella noin kovaa, koska haluan uhmata poliisi-sikoja. Sitten kun poliisi-siat joskus ottavat minulta kortin pois, olenpahan ainakin saanut nautiskella etukäteen siitä hyvästä.

Toisin kuin poliisi-siat ja niitä myötäilevät lehdet valehtelevat, ylinopeus ei automaattisesti ole vaarallista! Liian suuri nopeus sen sijaan tietysti on. Poliisit eivät voi myöntää tätä fyysistä tosiasiaa, sillä silloin he joutuisivat myöntämään oman kaahailunsakin olevan vaarallista. Puhumalla ylinopeudesta eikä liian suuresta nopeudesta, poliisit saavat todistelluksi, että heidän mielipuoliset hurjat takaa-ajonsa ja hälytysajonsa eivät muka ole vaarallisia, koska ne eivät ole ylinopeutta. 

sunnuntai 21.6.

Ake kävi rannassa pakisemassa. Haukuimme yhdessä poliisia niin paljon kun jaksoimme. Hah, hah. On lohduttavaa, että on olemassa edes joitakin samanmielisiä, joille voi purkaa patoutumiaan. Vaikka on kyllä myönnettävä, että en ole läheskään kaikesta samaa mieltä Aken kanssa. En vain viitsi keskusteluissamme tuoda poikkeavia käsityksiäni esille kovin voimakkaasti. Aken asenne on jotenkin perusnegatiivinen. Minä taas olen kaikesta kritiikistäni huolimatta perustavalta ajattelultani positiivinen. Haluan uudistaa ja korjata asioita. Aken ajattelussa on yhteisöllinen ja jopa kommunistinen pohjavire, kun minä taas arvostan yksilöllisyyttä ja yksilön oikeutta toteuttaa itseään ja vastustan kaikkea vähänkin kommunismilta haiskahtavaa. 

lauantai 27.6.

Hiippailimme kaupungilla, mm. Stockmannilla. Laula jäi kiertelemään kauppoja, ja minä hiippailin kauppatorin kautta autolle ja sillä rannoilla ajeltuani kämpille. Poliisiveneen näkeminen kauppatorin rannan tuntumassa sai jotenkin oloni masentuneeksi. Police is everywhere. Laula tuli kämpille kävellen. Iltapäivällä lähdimme jälleen Itäkeskukseen kiertelemään.

Illalla katselimme TV:tä.

Myöhemmin illalla kävimme ajelemassa lenkin rannoilla poliisivaltio Suomen poliisipääkaupungissa. Eteläisen Helsingin kadut suorastaan kuhisivat poliisiautoja, ja merellä kierteli poliisivene. Kun palasimme reissultamme ja olimme pysäköineet automme, Hämeentien varressa olevan kerrostalon alakerran pizzeriaan tuli kaksi poliisia poliisiautolla pizzaa syömään. Laurakin jo kauhisteli näkemäänsä.

Poliisi-inhoni on viime aikoina ollut varsin korkeissa lukemissa. Olen kuin ihminen, joka ainoana näkee kauhean vaaran, mutta ei saa ketään muuta vakuutetuksi siitä. Keskivertoihmiset ovat yhteiskunnallisesti täysin sokeita ja lisäksi he rakastavat poliisisaappaan nuolemista. He ottavat lait ikään kuin olemassa olevina luonnonilmiöinä ja faktoina, aivan kuten auringonnousun ja sateen, sen sijaan, että he tajuaisivat lakien olevan vain pienen öykkärimäisen typerysjoukon säätämiä mielivaltaisia ja täysin oikeuttamattomia pakkoja, joita on vastustettava. Aurinko nousee huomennakin, sille emme mahda mitään, mutta jonkun typerän poliisilain ei ole pakko olla olemassa enää huomenna, jos me emme sitä halua.

Maailmanhistoria on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka ihmiset ovat menneet sokeasti kohti tuhoaan kuin siat teurastamoon tekemättä mitään omaksi hyväkseen. Euroopan juutalaiset esimerkiksi näkivät vaaran jo vuosien ajan, mutta eivät reagoineet vaan antoivat lopulta tuhota itsensä keskitysleireillä.

Yhdenkään tyrannian asukkaat eivät ole pitäneet järjestelmäänsä huonona, jos asiaa on heiltä kysytty. Neuvostokansalaiset pitivät Neuvostoliittoa ja sen johtajaa Stalinia hyvänä, 30-luvun saksalaiset pitivät natsi-Saksaa ja Hitleriä hyvänä, pohjoiskorealaiset pitävät omaa järjestelmäänsä ja Kim Il Sungia hyvänä, kuubalaiset pitävät kommunismiaan ja Gastroaan hyvänä, kiinalaiset pitävät totalitarismiaan hyvänä, 70-luvun suomalaiset pitivät Kekkosta maan isänä ja tietysti hyvänä sellaisena... Kansalaisten enemmistö ei koskaan nouse vastustamaan hirmuhallitustaan.